keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

MERELLÄ 19.-21.6.2011 GALAPAGOS-MARQUESAS, RANSKAN POLYNESIA

Päivitysaika: 15.00 (GMT 23.00). Sijainti: 08 astetta 11,4' , 127 astetta 04,8'W. Ilma puolipilvinen, tuuli SE 9-10m/s. Matkaa jäljellä Marquesasille 701Nm (1298km).

Jäljellä oleva matka maileissa kirjoitetaan jo kolmella numerolla, matka on siis edennyt. Viimeistä kolmea päivää on leimannut sadekuurot, pilvisyys ja välillä myrskylukemiin nousseet tuulenpuuskat. Sunnuntai oli näistä kaikkein ikävin, kun vähän väliä vielä satoi. Muutenkin päivä oli kovatuulinen ihan iltaan asti, jolloin normaalin tarkistuskierroksen yhteydessä kippari huomasi, että dinghy eli jolla roikkui partaan yli. Ihmetyksemme oli suuri, kun emme olleet kuulleet mitään normaalista poikkeavaa ääntä. Ilmeisesti jolla oli pitänyt samanlaisen tömähdyksen kuin isot aallot aina silloin tällöin törmätessään Seilin kylkeen. Oli tietysti jo iltapimeä ja kova tuuli. Eihän se jolla muuten kannelta olisi lentänytkään. Ilmeisesti iso aalto ja tuuli yhdessä olivat olleet asialla. Ihan helposti jolla ei olisi karannut, kun se on ketjulla ja lukolla kiinni ison maston ympärillä ja kiinnitysköydellä kiinni Seilin etuknaapissa. Aika onneton näky jollan holtiton keikkuminen Seilin kyljessä. Kippari lähti tutkimaan kannelle kansivalon loisteessa, josko mastolta löytyisi vapaata nostinta. Sellainen löytyi ja vinssin avulla jolla pikkuhiljaa alkoi nousta ylös. Siinä se liehui tuulessa puolityhjänä kuin märkä rätti, vaikka painoa on useita kymmeniä kiloja. Jolla saatiin onnellisesti kannelle ja kiinnitettiin vielä yksillä lisäköysillä paikalleen. Kunhan merenkäynti vähän tasaantuu, tutkimme, miksi ilma on karannut jollan etupäästä.

Toistaiseksi meno on ollut sen verran keikkuvaa, että mitkään puhdetyöt eivät ole oikein onnistuneet. Lukeminen on ollut oikeastaan ainoa ajanviete. Anne sai loppuun My Father's lsland –kirjan, joka kertoi Galapagokselta. Ari luki kirjan jo aiemmin. Kirjaa oli mukava lukea, kun kaikki siinä mainitut paikat ja luonto olivat tuttuja. Hauskaa oli huomata, että kirjan kirjoittaja kuuli darwinsirkkujen laulun samalla tavalla kuin Anne:' T-shirt, T-shirt, T-shirt'. Kirjassa jäi vaivaamaan isän mitätön rooli, ehkä saari oli isälle enemmän haavepaikka kuin asuinpaikka. Ari on lueskellut Ranskan Polynesian opaskirjoja ym. aiheeseen liittyvää.

Kalastukseen tarvittavat uistimet alkavat loppua, sillä useana päivänä on kelattu pelkkä siima sisään. Teräslangasta olevat perukkeet on puraistu poikki. Liikkeellä ovat olleet hyvin terävähampaiset kalat (hait), joille melkoisella varmuudella on odotettavissa vatsanpuruja. Maanantaina tunnin väsytyksen jälkeen Arilla oli jo uimatason kohdalla edelleenkin hyvin taistelutahtoinen n. 20-kiloinen kala. Niinhän siinä sitten kävi, että Arin yrittäessä kalakoukulla kalan leukaperiin se sai riuhtaistua itsensä irti, tosin viehe suussa. Siinä meni meiltä hyvä sushikala, raita- eli juovamarliini. Seilin kalakirjasta olemme aika hyvin löytäneet pyytämillemme kaloille nimen.

Nopeutemme on ollut nyt 5-6 solmua ja sen verran tuulista ulkona, että olemme siirtyneet syömään sisätiloihin. Verrattomia ovat nuo liukuesteliinat ja erinäiset muut 'mustekalat', joilla saa ruokailuvälineet ja mukit pysymään paikoillaan. Myöskään ruuanlaitosta ei tulisi mitään ilman liukuesteitä.

Otsalamppu on alkanut oikkuilla. Katkaisimesta se ei syty, vaikka kuinka renkkaisi. Kuitenkin monena iltana olemme huomanneet, että yhdessä laatikossa on valo ja siellä se otsalamppu palaa? Kait tämä kosteus ja suolaisuus ovat tehneet tehtäväänsä. Otsalamput on lisätty puutelistaan, kunhan päästään ihmistenilmoille.

Ei kommentteja: