lauantai 4. kesäkuuta 2011

1.-3.6.2011 MERELLÄ GALAPAGOS - MARQUESAS

Päivitysaika: 17.00 (GMT 24.00). Sijainti: 1 astetta 45,5S, 93 astetta 0,49'W. Ilma aurinkoinen, tuuli S 2-3m/s. Matkaa jäljellä Marquesasille 2840Nm (5260km).

Pääsimme kuin pääsimmekin lähtemään ahtaalta ja erittäin keikuttavalta ankkuripaikalta Academy-lahdelta, jossa oli koko ajan pienenä pelkona, että ankkurit on ristissä jonkun toisen lähelle ankkuroituneen aluksen kanssa. Peräankkurin köyden olisi pitänyt myös olla ketjua. Se tuli havaittua. Melko tarkkaan puolenpäivän aikaan käynnistimme Seilin moottorin ja nostimme ankkurin. Gato ei tietenkään ehtinyt testata vaihdelaatikkoa, mutta vakuutteli, että varmasti ja totta kai (Seguro, claro!) se toimii. Toimihan se, mutta vain taaksepäin, vaihteensiirtimen asennus oli tietysti pielessä. Onneksi sitä pystyy käyttämään manuaalisesti ja Seilin kippari päätti korjata yksinkertaisen itse väljemmillä vesillä.

Jouduimme ajamaan koneella alkumatkasta noin 9 tuntia vallitsevan vastatuulen (SW7m/s) takia. Reittipisteessä käännyttyämme tuulen suunta muuttui sen verran suotuisammaksi, että pystyimme sammuttamaan moottorin ja jatkamaan purjein. Koko ajan tuuli on ollut äärimmäisen heikko S2-3m/s eikä kunnon purjehduksesta olla vielä päästy nauttimaan. Aluksi tuntui, että liikkeellä oli vain haita ja me, mutta toisena yönä alkoi SeaMe piipata ja Seilin kippari näki kaukaisuudessa punaisen kulkuvalon. Aamun sarastaessa Ari huomasi arvauksensa oikeaksi, siellä meni toinen purjevene, johon otettiin VHF-yhteys. Ilmeni, että vene oli saksalainen s/y Mango lähtenyt San Cristobalilta ja menossa Nuku Hivalle. Olivat juuri onnistuneet saamaan mukavankokoisen mahi-mahin. Muutaman tunnin kuluttua naapurin alumiinivene hävisi moottorilla ajaen näkyvistä ja me seisoimme lähes paikoillaan. Olimme päättäneet, että tällä välillä moottoroimme vain ehdottoman pakon edessä. Saas nähdä kuinka käy.

Meille ei ole kala vielä tärpännyt. Kipparin mielestä vauhti on liian hidas. Sen sijaan Seiliä seurasi puolen tusinaa, isokokoista mahi-mahia. Syvänsinisessä meressä ja auringonpaisteessa mahi-mahin evät hohtivat sähkönsinisinä ja pyrstöevä keltaisena, tosi upeat värit. Kolmannen illan hämärtyessä panimme taas SeaMen päälle ja se alkoi heti piipata. Tähyilimme joka suuntaan ja kaukaisuudessa näimme valonkajastusta. Ilmeisesti haineväkalastajien kyseenalainen ammattikunta oli liikkeellä. Heillä on isompi tukialus, jolta lähdetään pienemmillä veneillä haiden perään. Huonotuurinen hai menettää evänsä, jotka otetaan talteen. Evätön kala palautetaan takaisin mereen. Ehkä haineväsoppa ei olekaan niin suurta herkkua, että sitä kannattaisi syödä.

Perjantaina iltapäivällä Seilin kannelle laskeutui 'lokki' (Swallow-tailed Gull), jonka silmien ympärillä on punainen rengas ja sen räpyläjalat ovat punaiset. Toivomme jossain vaiheessa selvittävämme sen suomenkielisen nimen. Joka tapauksessa lintu on suhteellisen harvinainen ja ainut lokkilintu, joka kalastaa öisin. Niinpä illan pimettyä Seilissä kyyhöttänyt lintu lähti lentoon ilmeisesti kalastamaan. Jostain sille löytyi kaverikin.

Muuten seilauselämä on alkanut asettua uomiinsa. Siivoamalla ja tavaroita järjestämällä Seiliin on yritetty saada kodintuntua remonttien jälkeen. Vaihdoimme Seijan ja Ingvarin kanssa kirjoja. Saimme vaihtokaupassa ruotsinkielisiä kirjoja. Se on ollut aikamoinen haaste, kun olemme viime aikoina tottuneet lukemaan vieraana kielenä vain englantia, esim. yhdyssanojen hahmotukseen meni oma aikansa. Ari sai juuri loppuun ajankohtaistakin ajankohtaisemman Al-Qaidan historiasta kertovan kirjan, jonka mukaan Bin Laden ei juurikaan antanut arvoa ihmishengelle. No, hänenkin elämänsä tuli tiensä päähän vuosien ajojahdin jälkeen. USAn presidentit tarvitsevat näitä ulkopoliittisia 'menestyksiä'. Obaman suosio oli juuri jyrkässä alamäessä sisäpolitiikan takia, varmaan Bin Laden-tapaus nostaa hänet varteenotettavaksi presidenttiehdokkaaksi seuraavalle kaudelle. Anne on lukenut Anna Janssonin dekkaria Pojke försvunnen. Valitettavasti kirjan kaunokirjallinen kuvakieli jäi vähän heikolle ymmärrykselle, mutta juonen seuraaminen ei tuottanut ongelmia. Nyt Arilla on menossa Rött Regn-dekkari. Ruokaa on tehty purkkisäilykkeitä tuunaten, syöty tuoreita vihanneksia ja hedelmiä. Näissä oloissa saa pitää kiirettä noiden tuoreiden kanssa, pilaantuminen alkaa niin nopeasti.

Matkavauhtimme on ollut reilusti alle 100 mailia vuorokaudessa heikkojen tuulten takia. Ennusteet ovat pitäneet paikkansa. Toisaalta eipä olisi tätäkään matkaa tehtynä, jos olisimme jääneet odottamaan parempia tuulia. Matka on niin pitkä, että kaikenlaista keliä siihen varmaan mahtuu. Neptunukselle on tullut tarjottua niin rommiryyppyä kuin kossuakin suotuisien tuulien toivossa – vielä ei ole ihmeempää tapahtunut. Sunnuntaiksi ainakin ennusteet lupasivat vähän parempaa tuulta.


 


 

Ei kommentteja: