sunnuntai 31. tammikuuta 2010

GUADELOUPE-MONTSERRAT-SINT MAARTEN 22.-23.1.2010

Aamukahdeksalta nostimme ankkurin Deshaiesin edustalta ja Seilin kokka käännettiin Monserratin tulivuorisaarta kohden, joka olisi seuraava kohteemme. Montserratin eteläpuoli mukaan lukien saaren pääkaupunki Plymouth tuhoutui vuonna 1995 tulivuori Soufrieren purkauksessa. Pääkaupunki peittyi valtavan lieju - ja tuhkamassan alle. Tänä päivänäkin se alue on eristetty samoin kuin muutama maili merta sillä alueella on nk. vaarallista purjehdusvettä. Soufrier on edelleenkin aktiivinen tulivuori, joka ryöpsäyttää aika ajoin kunnon tuhkapilviä sisuksistaan.



Montserrat oli aiemmin varsinainen paratiisisaari, jonne maailmankuulut julkkikset rakensivat piilopaikkojaan, kunnes tulivuori tuhosi ne ja saarelta pako oli paras vaihtoehto. Saaren elämä on nyt keskittynyt sen pohjoisosaan. Tosin saaren lentokenttä aivan eristysalueen rajalla toimii edelleen.

Näimme Soufrier-tulivuoren tietysti jo kaukaa mereltä. Sen yllä on jatkuvasti pilvi, kun kraaterista nousee kuumaa vesihöyryä. Päästyämme Montserratin saaren eristysalueen tuntumaan alkoi tulivuoren kraaterista nousta tummanpuhuvaa tuhkapilveä, joka alkoi tuulen mukana kulkeutua juuri aikomaamme suuntaan saaren länsipuolelle. Lisäksi vuoren rinteillä savusi jokin.



Yritimme puhelinyhteyttä Montserratin tulivuoren valvontayksikköön siinä onnistumatta. Hetken seurattuamme ja mietittyämme tilannetta päätimme olla menemättä Montserratille selvästi uhkaavan tulivuoren takia. Muutimme Seilin kurssin kohti Sint Maartenia, Hollannin Antilleja. Tämä oli ollut varasuunnitelmamme alun alkaenkin, kun tiesimme Montserratin arvaamattomaksi. Nyt oli sitten edessä yöpurjehdus ja aiottu legi piteni yli puolella vuorokaudella.

Seurasimme silmä tarkkana Montserratin tulivuorta sen koko ajan loitotessa. Kovin mieleenpainuva, vähän pelottavakin luonnonilmiö oli nähty eikä meillä ollut vaaraa, kun tuuli puhalsi meistä poispäin.



Kippari valvoi rutiinilla koko yön ja aamulla klo 8.30 olimme Sint Maartenin Simpson Bayn edustalla odottamassa monen muun tavoin nostosillan avausta klo 9.30. Simpson Bay Marinan marinero oli veneellään meitä vastassa ja osoitti meille ennalta varaamamme laituripaikan

1 kommentti:

pirkko kirjoitti...

Onpa komea vuori! Kyllä siinä seikkailua piisaa, milloin meri myrskyää ja milloin lentää tulista tuhkaa taivaasta!

Turvallista matkan jatkoa

t. Pirkko ja Jari