maanantai 19. heinäkuuta 2010

USA, PENNSYLVANIA, GETTYSBURG 5.-6.7.2010


Ajelimme Watkins Glenistä New Yorkin osavaltiosta Pennsylvanian puolelle. Maisemat olivat edelleen runsasmetsäisiä ja kumpuilevia. Parisen sataa vuotta sitten metsät houkuttelivat metsureita ja vastaavaa teollisuutta Pennsylvanian pohjoisille alueille, toiminta oli niin tehokasta, että muutaman vuosikymmenen jälkeen kaikki metsät oli kaadettu. Tänä päivänä maisemaa katsellessa ei sitä uskoisi todeksi. 


Hauskanniminen joki, Susquehanna myötäili kulkemaamme valtatietä joskus hyvin leveänä ja syvännäköisenä, joskus hyvin kapeana ja kivisenä. Joki on 715 kilometriä pitkä ja se laskee Atlanttiin. Olimme kulkemassa etelään päin.

Pennsylvaniassa on paljon amish-yhteisöjä ja heidän liikkumisensa liikenteessä mustilla ikkunattomilla hevoskärryillä on huomioitu liikennemerkein sekä moottoritien laidassa piennarkaistana. Hevosten täytyy olla kylmähermoisia, etteivät pillastu ohi kiitävästä vauhdikkaasta ja vilkkaasta liikenteestä. Amishit ovat kristitty ryhmä, joka pakeni Amerikkaan 1600- ja 1700-luvuilla vastalauseena yhteiskunnan liian nopealle kehitykselle ja teknistymiselle. Vanhoillisimmat amishit eivät vieläkään hyväksy esim. autoa, vaan kulkevat hevoskärryillä. Muukin elämä on vaatimatonta ja verkkaista kuin vuosisatoja sitten.


Seurattuamme viikonlopun amerikkalaisten innokasta grillaamista vahvistui päätös oman grillin hankkimisesta. Ruokaostosten yhteydessä hankimme edullisen kaasugrillin. Siinä on ritilät kahdessa tasossa ja vielä jalatkin. Uskomme, että se toimittaa meille grillin virkaa niin kauan kuin kuljemme matkailuautolla.

Kuljimme tietä nro 81 Harrisburgin ohi, josta meillä molemmilla oli yksi ainoa ja sama muistikuva. Siellä tapahtui maailmaa järkyttänyt ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1979. Amerikkalaiset muuten puhuvat aina tienumeroista johonkin ilmansuuntaan, ei niinkään johonkin paikkaan vievästä tiestä. Ehkä se on niin selvempää, kun noita samannimisiä paikkakuntia on monessa osavaltiossa, parhaassa kaksi.

Iltapäivällä saavuimme Gettysburgin KOA-alueelle, jossa Ari ensitöikseen kokosi osina olleen kaasugrillin. Onneksi hän hommasi jo aiemmin pienen työkalusarjan. Grilli olisi jäänyt kokoamatta ilman sitä. Ruokaostoksetkin oli tehty grillausmielessä; puolalaisen reseptin mukaan valmistettua makkaraa ja folionyyteissä vihanneksia. Kyllä maistuivat makkarat pitkästä aikaa herkullisilta ja totesimme heti 2-tasoisen grillin erinomaiseksi. Mikä mukavinta grilli mahtui koottuna juuri ja juuri RV:n tavaratilaan. 



 Teimme ruuan jälkeen luontopolkukierroksen ja katselimme KOA-aluetta. 




Ehdottomasti pienin ja hauskin näkemämme asuntovaunu koko reissun aikana - ei kaikki ole suurta Amerikassakaan!

Illalla oli luvassa Gettysburgia ja sisällissotaa koskeva filmiesitys. Olimme ainoat filmiä katsomaan tulleet ja melkein jo pettyneitä, kun esitys oli nauhoitettu jostain tv-ohjelmasta mainoksineen päivineen ja se vaikutti lähinnä Gettysburgin matkailumainokselta. Mutta se oli vain alkulämmittelyä, kohta alkoi itse sisällissodasta kertova filmi tai dokumentti. Sisällissodan ratkaisutaistelut käytiin 1.-3.7.1863 Gettysburgissa. Filmissä melkein aluksi mainittiin, että taistelut olivat ratkaisevia koko maailman kannalta. Jotain yhtä laveaa ilmaisua toistui muutaman muunkin kerran. Tällaisista lipsauksista tulee tunne, että Amerikka on maailma. Toki taistelu on ollut merkittävä valtion kannalta ja oman maan kamaralla, mutta kyllä ne maailman kannalta ratkaisevat sodat on käyty jossain muualla. Ei tarvita kuin muutama tällainen ärsyke ja filmin sanomaan keskittymisen sijasta alkaa kiinnittää huomiota yksittäisiin lauseisiin. Katsoimme sitkeästi esityksen loppuun ja marmatimme tosiasioiden vääristelystä palatessamme autolle.

RV:n ilmastointilaite on ollut verraton helteisissä oloissa. Se helpottaa kaikkea olemista ja parantaa unen laatua. Meillä on kuitenkin ollut jo jonkin aikaa pieni ongelma sen kanssa. Sen oltua vähän aikaa päällä alkaa vettä lirittää lattialle ihan lätäköksi. Olemme miettineet, mistä liritys voisi johtua: auton epäsuorasta asennosta, kaasuhellan käytöstä yms. Mikään näistä ei kuitenkaan ole ollut selitys. KOA-alueelta lähdettyämme huomasimme RV-korjausliikkeen kyltin ja ajoimme korjaamon pihaan. Omistaja JR kuunteli Arin selitykset ongelmasta ja kiipesi auton katolle imuroimaan ilmastointilaitteesta jotakin. Sen jälkeen laitetta käytettiin puolisen tuntia ja lirinä oli loppunut. Ilmeisesti joku tukkeuma aiheutti veden valumisen sisälle, muutenhan ilmastointivettä lirittää normaalisti katolta maahan. Olimme tyytyväisiä, että JR pystyi ottamaan asiamme työn alle heti ja sai sen vielä korjatuksikin. Lähdimme tutustumaan Gettysburgiin tarkemmin.








Gettysburg elää sisällissodan historiasta. Taistelukentät on säilytetty. Niille tehdään kiertoajeluja. Kaikki kaupungissa tuntuu kiertyvän kiinteämmin tai löyhemmin sisällissotaan. Kaupunki on kaunis pikkukaupunki, jonka keskustassakin on paikkoja, missä kerrotaan juuri sillä paikalla käydystä taistelusta ja ketkä hyökkäsivät mistäkin. 









Pitkästä aikaa täällä oli vähän erilaista käsityötarjontaa, paikallisella tyylillä ommeltuja tilkkutöitä. Sitten käväisimme yhdessä antiikkiliikkeessä, jossa oli aivan ihastuttavia tavaroita ja sisällissodan aikuisia vaatteita rekkikaupalla. Anne otti innokkaasti kuvia erilaisista pikkuyksityiskohdista. Mehän emme voi ostaa mitään tavaraa tilanpuutteen takia. Kaupasta lähtiessämme huomasimme, että valokuvaus siinä liikkeessä oli kielletty. Eivätpä olleet huomanneet laittaa kieltoa sisääntulijoiden silmiin osuvaksi. No, ei ollut ensimmäinen kerta, kun Anne näpsi luvattomia kuvia. Viimeksi Panaman kanavamuseon vartija vaati poistamaan kuvan kamerasta hänen läsnä ollessaan.







Tästäkin päivästä oli tulossa kuuman helteinen. Jatkoimme matkaa hyvin ilmastoidulla matkailuautolla kohti Marylandia.

1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

Hyvä että tekin pääsette grillailemaan kun täälläkin on grillikausi kuumimmillaan ;)