lauantai 9. heinäkuuta 2011

MERELLÄ 6.-8.7.2011 HIVA OA - TAHITI

Päivitysaika: 17.00 (GMT 02.30). Sijainti: 12 astetta 25,0'S , 142 astetta 43,4'W. Ilma aurinkoinen, tuuli SE 6-7m/s. Matkaa jäljellä Tahitille 502Nm (930km), kokonaismatka 785Nm (1454km).

Luotimme läheiseen Mobilin huoltoasemaan lähtöpäivänä tuoreiden leipien suhteen. Mitenkäs siinä sitten niin kävikään, että sinä aamuna Mobil ei saanut tuoreita leipiä. Jouduimme vielä tekemään edestakaisen matkan Atuonaan leipien takia.

Aika tarkkaan puolenpäivän aikaan starttasimme Tahuku-lahdelta. Peräankkuria saatiin oikein houkutella ylös, keula-ankkuri irtosi paljon helpommin. Tahuku-lahti osoittautui lopulta aika rauhattomaksi ja vähän stressaavaksikin ankkuripaikaksi. Ankkurissa oli aina reilut toista kymmentä venettä aika ahtaasti ja lahden virtaukset, vuorovedet, mainingit, tuulet ja ties mitkä veden oikut liikuttivat veneitä välillä kovinkin lähelle toisiaan kaksista ankkureista huolimatta.

Päästyämme ankkurointilahdelta ulos kävi merellä korkea vasta-aallokko, jossa tuntui kuin melkein kaikki tavarat olisivat löytäneet uudet paikat. Moottoroimme tämän hankalimman vaiheen noin 3 mailin verran. Sen jälkeen nostimme purjeet ja sammutimme moottorin. Koko ajan purjehdus on ollut valitettavan keikuttavaa, mutta onneksi matka on kuitenkin joutunut yli 5 mailin keskinopeudella. Keikutuksessa ei ole oikein mikään huvittanut ja ruuatkin on tehty helpoimman kaavan mukaan. Edelleenkin teemme ruokaa säilykkeistä. Vähän väriä lautaselle saimme Hiva Oasta tuoreiden vihannesten muodossa. Mustekalamainen olomuoto olisi paras Seilin sisätiloissa; olisi enemmän raajoja ja hyvä pito.

Valtameri kehittää aina joskus vielä isomman aallon, joka pyyhkäisee satoja litroja suolaista vettä Seilin kannen yli. Siksi kansiluukut on syytä pitää visusti kiinni, vaikka ilmanvaihto sisätiloissa olisi joskus tarpeen. Seilin kansi oli Hiva Oaan saavuttaessa aivan valkoisen suolan peitossa. Siellä monet sadekuurot tekivät hyvää makeavesihuuhtelua. Sadekuuroja on ollut täällä merelläkin ihan joka yö ja yöt ovat olleet suhteellisen kylmiä. Yhden ison aallon keikautuksessa irtosi ruorin takana olevan ohjaajan tuoli. Se oli kyllä vähän heilunut aiemmin ja Ari oli päättänyt tutkia asiaa seuraavan kerran päivänvalossa. No, nyt se laitettiin sitten paikalleen päivänvalossa seuraavana aamuna.

Vain kerran olemme nähneet saarten välillä liikennöivän ATR-lentokoneen. Muuten olemme taas ypöyksin lentokalaparvien kanssa.

1 kommentti:

pirkko kirjoitti...

Toivottavasti ohjaaja ei saanut vaurioita tuolin irrotessa! Aika hurjalta tuo matkanteko nyt kuullosti... Toivottavasti korkeat allot ymmärtävät, ettei teillä ole tarkoitus tehdä Seilistä suolatehdasta!

Turvallista matkan jatkoa!