sunnuntai 27. helmikuuta 2011

PANAMA, SHELTER BAY 7.-13.2.2011

Heti maanantaina Andylla oli valmiina varaosalista ja pääsimme tarjouspyyntöjen tekoon. Muista maista saimme tarjoukset hyvin nopeasti, mutta Suomen suunnasta tuntuu kestävän. Kuten aiemmin olemme kertoneet, Andyllä on monta rautaa tulessa ja häntä on käyty kyselemässä muista veneistä. Sillä aikaa, kun varaosia odotellaan, hän tekee muissa veneissä hommia ja palaa sitten Seiliin.

Tuulet ja vuorovedet tuovat edelleenkin öljyä laitureihin. Kerroimme myös Andylle öljyvälikohtauksesta. Hän tekee työtään käyttäen erilaisia öljynimeytysvälineitä juuri öljyvahinkojen ehkäisemiseksi. Russille tulee Kersantti Ärjylä-asenne tänne entiseen USAn tukikohtaan, Fort Shermaniin, saapuessaan, kun ilmeisesti vanha armeijarooli naksahtaa päälle. Toivottavasti öljyepisodi on kohdaltamme nyt loppuun käsitelty. Paitsi, että Seilin vesirajaan on kertynyt paksu kerros öljyä, joka pitää puhdistaa ensi tilassa.



Vuokra-auton ohjaus ravisti vähänkin kovempaa ajettaessa. Arin mielestä eturenkaat olivat tasapainotuksen tarpeessa. Kurvasimme tutun rengasliikkeen pihaan ja kerroimme asiamme. Monta asiantuntijaa suurin piirtein yhteen ääneen tuumasi, ettei tasapainotusta voida tehdä. Ari ihmetteli, että miksei, kunnes kaikki osoittivat etusormillaan eturengasta. Todellakin, eturenkaasta pistivät ulos teräskudokset. Taas oli asiaa vuokra-autofirmaan vaihtamaan autoa. Kyseessä oli kansainvälisen konseptin mukaan toimiva, tunnettu vuokrausfirma, mutta näköjään konsepti on aika häilyvä täällä Panamassa. Tuskastuneena jatkuvaan autojen epäkuntoon Ari tokaisi, että ihan sama, jos McDonaldsissa jätettäisiin hampurilaisesta pihvi pois kokonaan. Auton vaihto onnistui ja nyt auto tuntui paljon paremmalta kuin kaksi edeltäjäänsä.


Olemme kierrelleet Portobelosta eteenpäin, josta löytyi erikoisia paikannimiä mm. Nombre del Dios (Jumalan nimi), jonka espanjalaiset perustivat vuonna 1510, hyvin pieni kyläpahanen Atlantin rannalla. Löysimme myös aivan viehättävän kalaravintolan Portobelon tien varrelta. Olemme käyneet parikin kertaa syömässä siellä kala- tai äyriäislounaan. Kevätaikaan puut kukkivat joka puolella kauniina.


Hoitelimme asioita Panama Cityssä, jonka osoitteita on lähes mahdoton löytää. Kaikki osaavat kertoa, miten johonkin ajetaan, mutta eivät tarkkaa osoitetta. Sekavanoloisessa kaupungissa ja opastajan arvelut oikealle ja vasemmalle kääntymisestä eivät juurikaan helpota perille löytämistä. Kysyvä kuitenkin tiellä pysyy ja aina löysimme oikeaan osoitteeseen. Meillähän oli Pak Ya Panamassa joulunkorvilla Suomesta lähetetyt paketit nyt noudettavissa. Uusi joulu alkoi Seilissä paketteja avatessa. Lämpimät kiitokset kaikille vaivannäöstä ja muistamisesta. HK:n sininen oli muuttunut matkalla vihreäksi – valitettavasti. Muuten lakut on syöty, kalakirjan ohjeita ja vieheitä tullaan varmasti käyttämään Tyynellä merellä.

Kävimme useissa venetarvikeliikkeissä ja tietysti Albrookin kauppakeskuksessa. Voisi kuvitella, että valtavasta Albrook Mall-kauppakeskuksesta löytyy mitä vain. Kahta ei kuitenkaan löytynyt; Polarin sykemittari-kelloon ei löytynyt pikkupatteria (CR1632) eikä Annelle uikkareita. Myymälöitä ja tarjontaa kyllä oli, mutta 2-osaiset uikkarit XL-koossa ei menneet alaosastaan edes sullomalla päälle, kaksi kangastilkkua yleensä toimitti yläosan virkaa. Arin hyräilyt Pirkko Mannolan hitistä: 'Pikku, pikku bikineissä juuri sellaisissa missä…', pitivät tismalleen paikkansa. Tarkkasilmäinen saattaa huomata, että ulkonäöissämme on tapahtunut muutosta. Väistämättömien synttäreiden jälkeen emme kuitenkaan turhamaisuuttamme ole kiinnittäneet huomiota siihen, vaan ihan silkasta tarpeesta. Hiukset lyhenivät molemmilla, eikä Arille taaskaan ostettu kitaraa, molemmille ostettiin aurinkolasit vahvuuksin.



Balboan kaupunginosassa Flamenco-saari on yhdistetty keinotekoisesti mantereeseen ja siitä on rakennettu turistikeidas.


Flamencossa on paljon ankkurointipaikkoja ja moottoriveneiden jahtiklubeja. Tarjonta on sen mukaista ja siellä on useita hyviä ruokapaikkoja. Jos lomailee Flamencossa ja visiteeraa Panama Cityn keskustan kauppakeskuksissa, ei vielä tiedä mitään Panaman ja panamalaisten arkielämästä. Flamenco ja kauppakeskukset ovat vain paremmin toimeentulevien panamalaisten paikkoja.


Hauska yhteensattuma, kun Flamencolle menevän tien alkupäähän ollaan rakentamassa Luonnonmoninaisuuden museota (Muséo de la Biodiversidad). Ohi ajaessamme Anne totesi arkkitehtuurin muistuttavan Seattlen Experience Music Project-rakennusta. Myöhemmän tarkastelun jälkeen arkkitehdiksi selvisi sama mies, Frank Gehry, joka on suunnitellut monen monta muutakin erikoisenmuotoista rakennusta mm. Los Angelesiin Walt Disney Concert Hallin.







 

Ei kommentteja: