sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

SCHEVENINGEN (HAAG) 24.-25.7.2009


Saapuessamme Scheveningenin satamaan tiesimme, että s/y Spicassa oli rutiinitarkastuksen yhteydessä löytynyt sellainen vika, että vene oli nostettava maihin. Vaihdelaatikkoon oli päässyt vettä öljyn sekaan. Spican kippari oli kertonut meille asiasta VHF:n välityksellä. Scheveningenin laiturista saimme hyvän kylkikiinnityspaikan ja lähdimme oitis etsimään Spicaa. Sieltähän se löytyikin laiturista nostoliinojen varassa. Vika oli todellisuudessa pieni (vetolaitteessa yksi ruuvi löysällä), mutta sitä ei olisi muuten saatu selville eikä korjatuksi. Spica laskettiin asiantuntevasti takaisin omaan elementtiinsä ja Spican miehistö oli helpottuneen onnellisia, kun asia hoitui todella sujuvasti ja ammattimaisesti kahdessa tunnissa. Seilin väki sai illalliskutsun Spicaan vielä samaksi illaksi. Vietimme hauskan illan herkullisen ruuan ääressä. Kiitos vielä Maijalle ja Toomakselle.


Löysimme satamasta kalakaupan, josta sai ostaa kaikenlaista kalaa tai snackia. Kaikesta päätellen kala oli varmasti tuoretta ja meidänkin kassiimme sujahti herkullista savumakrillia ja lohifile. Sataman toisessa päässä on kalastusveneiden paikat ja siellä leijaili entisen tuoreen kalan haju. Kalan hajuhan ei tunnetusti häviä pelkällä vedellä, vaikka kalastaja-alukset olivatkin siistissä kunnossa. Kaikkialla satama-altaan reunoilla oli toinen toistaan houkuttelevampia ruokaravintoloita, joiden palveluita emme kuitenkaan tällä kertaa käyttäneet.

Haagin keskusta oli ratikkamatkan takana ja sen pysäkille puolisen kilometriä satamasta. Olihan se matka tehtävä. Kaupunki näytti puistomaiselta ja matalat kerrostalot olivat ilmeikkäitä kulmikkaiden erkkerien ansiosta. Kaikkialla oli siistiä. Keskustan elämänmeno oli paljon rauhallisempaa kuin Amsterdamissa ja turistejakin selväsi vähemmän. Valtava määrä ravintoloita herätti meissä ihmetystä, miten niihin riittää asiakkaita. Kävelimme historiallisen keskustan puistoja ja katuja välillä istuskellen ja katsellen ohikulkijoita. Haagissa oli myös paljon samoja merkkiliikkeitä kuin Amsterdamissa.


Illalla lähdimme vielä kulkemaan pitkin Scheveningenin rantaa ja yllätyimme, millainen rantabulevardi ja hiekalle perustettuja toinen toistaan viehättävämmin sisustettuja ravintoloita ainakin parin kilometrin matkalla. Tuuli oli aika kova ja ranta-aallokossa purjelautailijat ja leijasurffaajat tekivät aikamoisia suorituksia. Tuulenpuuskan napatessa leijaan surffaaja nousi ainakin kymmenen metrin korkeuteen, mistä taitavimmat laskeutuivat hallitusti takaisin korkeaan aallokkoon.


Scheveningenissä/Haagissa voi siis viettää ranta- tai kaupunkilomaa ja ratikka kuljettaa.



Vaikka Pohjanmeren satamat ovat pullollaan toinen toistaan isompia ja hienompia jahteja, löytyy jostain kuitenkin meille niin tuttuja projektiveneitäkin. Tämä esimerkki Scheveningenistä. Omistaja kävi päivittäin rassaamassa aarrettaan sieltä sun täältä. Veneen nimi oli "Siempre Verão", jonka suomensimme "Ikuinen Kesä".

Ei kommentteja: