CUXHAVEN 6.-11.7.2009

Näytti siltä kuin olisimme menneet väärään suuntaan. Helteet loppuivat tyystin, tuulta ja sadetta on riittänyt yli oman tarpeen. Lähinnä monen päivän 7-8 beaufortin vastatuuli ja korkea aallokko estivät meitä ja montaa muutakin lähtemästä eteenpäin. Odottelu on tarjonnut tilaisuuden järjestellä ja siivota venettä. Satama-altaaseen on pikkuhiljaa kerääntynyt muita suomalaisia. Sosiaalinen kanssakäyminen laiturialueella oli vilkasta, kun merellekään ei ollut asiaa. Kävimme ahkerasti toistemme luona kylässä.


Seilin järjestyksen ylläpitämiseksi jouduimme tekemään uusia hankintoja, joita olemme raahaneet kaupasta sadekuurojen uhkaamina. Tarveliikuntaa järjestyi ihan kohtuullisesti näillä asioilla. Ostimme myös pallofendarit suojelemaan Seilin valkoisia kylkiä.




Loppuviikosta otimme venesataman pyörät käyttöön ja toimme isommat ostokset pyörään kytkettävässä kärryssä. Ne olivat ainoa ilmainen asia tässä satamassa. Euroja sai tuhlattua mm. suihkussa, jos yhtään halusi hemmotella itseään lämpimällä suihkulla. Laskuri vähensi vinhaa vauhtia korttiin ladattua arvoa. Pieni taktikointi olisi säästänyt rahaa esim. sampoon levityksen ajaksi kortti pois laskurista jne. Suihku- ja pyykinpesutilat ovat siistit ja suhteellisen uudet. Hyvässä mielessä virkaintoinen satamakapteeni pitää tarkkaa huolta laiturialueesta ja sen kunnosta.


Internet-yhteyksissä oli toivomisen varaa, jatkuva päällä-pois -tilanne harmitti. Joinain hetkinä yhteys toimi tunteja, toisinaan yhteys katkeili jatkuvasti. Sadetta pidellessä olisi blogin kirjoittaminen yms. ollut mukavaa ajanvietettä siivouksen ja tavaroiden järjestelyn lomassa.


Cuxhavenin harvat nähtävyydet oli nopeasti käyty. Kuuluisin niistä lienee Alte Liebe ihan venesataman vieressä oleva näköalatasanne, josta voi seurailla läheltä kulkevia valtamerilaivoja sekä vuoroveden pyörittämää vettä ja sen pinnan liikkeitä. Ihmeellinen luonnonilmiö tuo vuorovesi, se jaksaa ihmetyttää tasaveteen tottunutta. Vuorovesi on myös avuksi merenkulussa, sen aiheuttama myötävirta antaa hyvässä lykyssä monta solmua lisää vauhtia, vaikka vastatuuli puhaltaisi.

Muuten Cuxhavenissa oli matalia, vähän joka tyyliä edustavia kerrostaloja, joiden pihoissa kukkivat erilaiset ruusut ja pensaat rehevästi. Keskustan ostoskatu oli kävelykatu, jolta löysimme edullisen lounaspaikan. Söimme muutaman kerran päivän sopan hintaan 2,80 euroa. Annos oli reilunkokoinen lautasellinen ja sillä syömisellä pärjäsimme pitkälle iltaan.Muutenkin tuntuu siltä, että kaikki elintarvikkeet ovat merkittävästi halvempia kuin Suomessa. Johtuisikohan myös osaksi siitä, että täällä ovat käytössä meillä tarpeettomina pidetyt 1 ja 2 sentin kolikot. Yleensä syömme Seilissä ihan tavallista kotiruokaa.


Cuxhavenin keskustassa tutustuimme joutsenperheeseen, joka lähti määrätietoisesti seuraamaan meitä kohti satamaa.

Vihdoin lauantain aikana saimme sen verran sopivia sääennusteita, että ainakin kaikki suomalaiset (s/y:t Canace, Margarita, Spica ja Seili) aikovat vihdoin sunnuntai-aamun koittaessa irrottaa köydet ja suunnata etelää kohti.