BAYONA 28.8.-29.8.2009

Laituripaikkamme oli kauimmaisessa nurkassa marinatoimistoon ja rantaan nähden, laiturimatkaa tuntui kertyvän kilometrin verran. Vuoren rinteeseen on rakennettu terassitaloja lähinnä loma-asunnoiksi. Niistä on varmasti hienot näköalat. Rantabulevardi aivan meren tuntumassa kuuluu tietysti katukuvaan. Espanjalaiseen tapaan täälläkin perheet kävelivät iltaisin siististi pukeutuneina. Leveät rantabulevardit täyttyivät ihan tungokseen asti kulkijoista, vanhan kaupungin kapeista kujista puhumattakaan. Näillä kapeilla kujilla oli toinen toistaan persoonallisemmin sisustettuja pikkuravintoloita.



Bayonassa on Kolumbuksen laivaston Pinta-karavelin replika. Pinta palasi yli 500 vuotta sitten juuri tänne Bayonaan löydettyään uuden mantereen. Juuri missään ei mainita Kolumbuksesta mitään, vaan täällä ollaan ylpeitä Pintan kapteenista ja miehistöstä, jotka ovat bayonalaisia. Kapteenille on pystytetty patsaskin rantabulevardin varteen. Ei ole Pinta ollut koolla pilattu, kummasti sillä vaan on selvitetty edestakainen matka Atlantin yli.





Vanhaa historiaa oli Bayonassa nähtävissä jo merellä keskiaikainen linnoitus, vanhassa kaupungissa kirkko 1200-luvulta ja dominikaaninen luostarirakennus sekä tietenkin kaikki muut vanhan kaupungin rakennukset. Kiertelimme kaupungin historiareitin, minkä päätimme linnoituksen kiertävälle kävelytielle.





Mereltä olimme nähneet korkealla vuoren rinteessä olevan patsaan. Arvelimme sen olevan Neitsyt Mariaa esittävä patsas. Sen paikallinen nimi oli Virxen de Roya, jolle kiipesimme aurinkoisessa, mutta tuulisessa säässä. Joitakin vuosia sitten patsas on koverrettu ontoksi ja sen sisuksissa pääsi kipuamaan yhden normaalikokoisen ihmisen levyisiä kierreportaita ylös näköalatasanteelle, johon mahtui yhtä aikaa kaksi ihmistä. Ahtaanpaikankammoiset älkööt vaivautuko. Näköalatasanne oli patsaan toisella kämmenellä.









Kaupungintalon aukiolle oli pystytetty esiintymislava. Ensimmäisenä iltana osuimme paikalle, kun 8-henkinen yhtye ja tanssipari esittivät galicialaista kansanmusiikkia ja -tanssia. Monen tanssijalkaa alkoi kutittaa seisomakatsomossakin. Puolenyön aikaan paluumatkalla venesatamaan kuulimme ison bändin soittavan Pink Panther-teemaa. Musiikki kuului avonaisista ikkunaluukuista, joista uteliaat ohikulkijat kurkkivat sisälle. Anne arveli, että bändi treenaa huomisillan esitykseen. Se arvelu osui oikeaan. Seuraavana iltana puhallinorkesteri soitti aukiolla elokuvamusiikkia mm. Pink Panther -teeman. Yleisöä oli paljon enemmän kuin edellisenä iltana. Konsertin loppupuolella puhallinorkesterin vahvistukseksi tuli mieskuoro, joka lauloi Pinta-laivan 500-vuotisjuhlien kuvaelman musiikkia. Isoille screeneille heijastettiin ko. esityksen taltiointia. Paikalliset selvästi tunnistivat taltioinnin esiintyjiä. Esityksen saamat aplodit ja suosionosoitukset olivat sykähdyttävät. Tärkeä asia bayonalaisille. Taas oli puoliyö käsillä ja syytä palata Seiliin.