torstai 5. elokuuta 2010

USA, ETELÄ-DAKOTA, BLACK HILLS 28.7.2010


GRAZY HORSE MEMORIAL

Korczak Ziolkowski syntyi 6.9.1908 puolalaisista vanhemmista Bostonissa. Hän työskenteli ensin Gutzon Borglumin kanssa Mount Rushmorella, josta enemmän seuraavassa blogiosuudessa. Kuvanveistäjä-taiteilija oli itseoppinut ja sai varmaan hyvää kokemusta Mount Rushmorella Borglumin johdolla. Ziolkowski voitti veistoksellaan New Yorkin maailmannäyttelyssä ensimmäisen palkinnon vuonna 1939. Tämän jälkeen lakota-intiaanipäällikkö Henry Standing Bear (Seisova Karhu) pyysi Ziolkowskia tekemään monumentin nuorena kuolleen, oglala-lakota-intiaanisoturin, Grazy Horsen kunniaksi kaivertamalla sen vuoren rinteeseen.


 Ziolkowski aloitti työt Thunderhead-vuorella vuonna 1948 ollessaan 40-vuotias ja edessä oli suurin ihmisen tekemä vuoriveistos sekä kovat rahoitukselliset haasteet. Hän uskoi yksityisyritteliäisyyteen enemmän kuin veronmaksajien ts. valtion rahoitukseen. Hän myös tiesi projektin olevan pitempi kuin ihmisen elämä ja jätti tarkat suunnitelmat pienoismalleineen työn jatkamiseksi kuolemansa jälkeen vuonna 1982.

Pienoismalli
Ziolkowskin kymmenestä lapsesta seitsemän jatkaa projektia Ruth-äidin ja yhdistyksen johtokunnan johdolla. Kovin paljon valmista ei Ziolkowski kerinnyt nähdä elämänsä aikana vuorella. Esimerkiksi intiaanisoturin kasvot valmistuivat ja paljastettiin vuonna 1998. Sen jälkeen on keskitytty hevosen pään kaivertamiseen, josta näimme vasta valkoisella hahmoteltuja ääriviivoja.

Ruth ja Korczak Ziolkowski
Monumentti on valmistuessaan maailman suurin vuoriveistos. Sen suunnitellut mitat ovat: kokonaiskorkeus n. 172m, päähän tuleva sulka 13,4m, kasvot 26m, kaukaisuuteen osoittava käsi 80m, hevosen pää 67m ja ympärysmitta 195m, koska teos on kolmiulotteinen. Lisäksi koko Grazy Horse Memorialin ympäristöön on tehty mittavat suunnitelmat hotelleista, kylpylöistä yms. turisteja houkuttelevista rakennelmista. Tällä hetkellä paikalla on vain vuori, jota kaiverretaan ja tietysti Visitor Center (Infokeskus), jossa jaetaan tietoa projektista ja myydään aiheeseen liittyviä tuotteita hankkeen rahoittamiseksi.

Bussikyydillä Grazy Horsen juurelle

Ziolkowski oli valmistanut hyvin tarkan pienoismallin, jonka mukaan vuoreen kaiverretaan veistosta. Hän käytti antiikinaikaista projektiomenetelmää, jolla mittasuhteet siirrettiin 1/12-pienoismallista vuoren rinteeseen. Kaikkein suurin huoli oli ja on tietysti edelleen, että dynamiittipanokset pysyvät riittävän pieninä ja tarkkoina, että kiveä irtoaa vain haluttu määrä. Jos paukku on liian iso, irtoaa kiveä liikaa eikä sitä enää mitenkään saada takaisin ja teos on pilalla. Tämän päivän menetelmillä: lasertekniikalla ja täsmäräjäytyksillä työ etenee huomattavasti nopeammin kuin Ziolkowskin aikana. Silti projektia on jäljellä vielä paljon eikä loppua ole ihan lähiaikoina näkyvissä. Tässä vähän viestiä nykyajan 'mulle heti kaikki nyt'-ihmiselle. Tänäkin päivänä on vielä ihmisiä, joilla on kauaskantoisia ja pitkäjänteisiä suunnitelmia ja unelmia. Oppaamme kertoi, että projektin loppuun vieminen kestää vielä noin 40 vuotta.

Luonnos
Infokeskuksessa oli mielenkiintoisia filmiesityksiä Ziolkowskista ja hänen projektistaan. Paikalla oli tietysti nähtävissä kuuluisa pienoismalli. Lisäksi keskuksessa oli intiaanien työpaja, jossa he myivät ja valmistivat omia tuotteitaan. 


Koko Grazy Horse –monumentti oli meille täysin uusi tuttavuus ja todella mielenkiintoinen. Aikanaan valmistuessaan intiaanisoturin käsi tulee osoittamaan suoraan eteenpäin tilanteesta, jossa hän lausui kuuluisan ajatuksensa: 'My lands are where my dead lie buried' (Maani ovat siellä, missä kuolleet heimoveljeni ovat haudattuina.)

Aloitimme päivän tutustumalla Hill Cityyn ennen Grazy Horse-monumenttia. Aamu oli sen verran aikainen, että ihmisiä oli vähän liikkeellä eikä kaikki liikkeetkään olleet vielä avanneet oviaan. Harley Davidson-liike oli auki, siellä ei ollut yhtään moottoripyörää myytävänä, mutta hyvät valikoimat kaikkea muuta HD-tavaraa. Siellä pisti silmäämme valtava määrä erilaista tavaraa Sturgis 2010-teemalla. Myöhemmin meille selvisi, että se on maailman suurin moottoripyörätapahtuma Sturgisin kaupungissa. Jostain kuulimme, että viime vuonna osallistui tapahtumaan 650.000 moottoripyörää, joten Black Hillsin alue suorastaan pärisee Sturgis-viikon ajan ja kaikki paikat ovat täynnä. Monet moottoripyöräilijät käyvät etukäteen täällä eivätkä halua tulla tapahtuma-aikaan ruuhkan keskelle. Päivän päätteeksi ajelimme vielä Custer Cityyn ja katselimme matkalla Black Hills-alueen kauniita maisemia.

Retu Kivisen autoa koeajamassa

Saimme KOA-alueelta kahdeksi yöksi paikan ja illalla oli intiaanien tanssiesitys. Esittäjiä oli puolenkymmentä lapsista aikuisiin. Taidokkain esiintyjä oli ilman muuta useiden eri tanssikilpailuiden voittaja, jolla oli monta ohjelmanumeroa. Vanhempi, rauhallinen intiaanimies juonsi tilaisuuden ja kertoili tarinoita mm. yhden kappaleen kohdalla hän sanoi, että sitä on soitettu niin paljon radiossa, että se on noussut reservaatin hittilistan neloseksi. Tilaisuuden lopuksi kävimme kaikki isoon piiriin hyvin yksinkertaisin askelkuvioin, tiedä sitten oliko kyseessä aurinko- vai sadetanssi.


Ei kommentteja: