16.1. on Seilin kipparin synttäri ja juhlan kunniaksi tehtiin suklaakakku. Lämmin kiitos kaikille onnittelijoille ja kaikista lahjoista, joista osa on jo ahkerassa käytössä mm. sähköinen lahjakortti e-kirjojen lataukseen – tähän on tultu tässä sähköisessä maailmassa! KasteHelmi saapui samana päivänä miehistöineen Shelter Bayhin.
Kutsuimme heidät ja Michaelin sy Mirmelistä kakkukahveille. KasteHelmillä oli vieraina Arja ja Kari Myyrinmaa, jotka ovat kokeneita purjehtijoita ja mm. kiertäneet omalla veneellään maailman ympäri jo 1980-luvulla. Moni asia on kuulemma muuttunut purjeveneessä tietotekniikan kehityksen myötä. Ennen synttärikahveja skoolasimme kuohujuomat ja lauloimme Arille onnittelulaulun.
Totesimme Mailan ja Heikin kanssa, että melkein vuosi oli vierähtänyt siitä, kun viimeksi näimme Karibialla St. Maartenin Simpson Bayssä. Onneksi sitä aina jossain kuitenkin tavataan. Vietimme monta hauskaa hetkeä suomalaisseurassa sen viikon aikana, mitä KasteHelmi täällä oli. Välillä vertailimme päivittäisiä villieläinbongauksia, välillä istuimme iltaa ja juttelimme mukavia.
Heikki ja Maila toivoivat pääsevänsä Panaman kanavasta läpi mahdollisimman pian. Heillä oli jo agenttikin tiedossa, jonka piti ilmoittaa aikataulu ja tuoda köydet ja autonrenkaat. Olimme aiemmin ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi köysimiehiksi tarvittaessa, joten aikataulu kiinnosti meitäkin. Agentti ilmoitti alustavasti läpimenopäiväksi torstain, mutta perui sen myöhemmin. Lopullinen vahvistus kanava-aikataulusta tuli sitten sunnuntaille.
Jatkoimme päivittäisiä kävelylenkkejä ja uintireissuja, jotka tuntuivat nyt todella tarpeellisilta. Oikeastaan vasta nyt oli kuivakausi alkanut selvästi. Harvenneet sadekuurot osuivat ilta- ja yöaikaan, päivällä aurinko paistoi kirkkaasti ja kuumasti – ja hiki lensi. Ihoa oli suojattava joko vaatteilla tai aurinkovoiteilla, muuten parkkiintuneinkin iho paloi hetkessä. Ihon väri muuttui päivä päivältä ruskeammaksi ja aina jäi joku rusketusraja päivän vaatteista. Seilin sisätilojen lämpötila oli päivisin +30 astetta. Olemme bonganneet monta eri tukaanilajia ja isot, värikkäät papukaijat pitävät loppuiltapäivästä omaa raportointiaan hyvin äänekkäästi. Auringon kallistuessa iltaan ilmestyivät myös muurahaiskarhut omille retkilleen. Sammakot ja sirkat pitivät konserttejaan. Monet puut alkavat puhjeta kukkaan vetäen puoleensa vikkeläsiipisiä kolibreja. Kevätluonto oli puhkeamassa täyteen loistoonsa. Uudesta purjehduskaudesta kielii myös se, että päivittäin meni joku risteilyalus Panaman kanavasta läpi.
Dieselmies Andy piti meihin yhteyttä ruiskutuspumpun tiimoilta ja asennus on odotettavissa tulevalla viikolla. Mesaanimaston vanttiasia kulkee viestikapulan lailla mieheltä miehelle. Panamassa ei kerta kaikkiaan ole asiantuntevaa rikifirmaa. Vaikka täällä onkin paljon purjehtijoita, kaikki tarjonta on jotenkin keskittynyt moottorivenepuolelle. Pohjois-Amerikasta tulee tänne paljon isoja moottoriveneitä ja niitä on kait ollut täällä läpi koko Panaman historian. Hyvä rikimies tai kaksi tienaisivat hienosti täällä elantonsa.
Seilin turvavarustusta on lisätty yhdellä laitteella. Ari tilasi Englannista SeaMe –tutkahälyttimen, joka saapuikin kuriirin tuomana nopeasti perille. Poutajakson nyt alettua toden teolla lähdimme asentamaan laitetta paikalleen. Sanomattakin on selvää, että uuden sähkölaitteen asentaminen veneeseen mullistaa sisätilat lähes kaoottiseen tilaan, kun piuhaa pitää kuljetella kannen läpiviennistä alkaen peräboksista makuuhytin katon ja vaatekomeron kautta kytkinpaneelille ja virtapiuha vastakkaisesta suunnasta samaan paikkaan, avonaisia työkalupakkeja lojui siellä täällä. Ennen piuhojen viimeistelyniputusta testasimme vielä laitteen, joka alkoi heti piipata. Hyvä testipaikka, kun tuolla Panaman kanavan suulla on koko ajan laivaliikennettä. SeaMe on nk. aktiivinen tutkahälytin, joka sekä lähettää, vastaanottaa että hälyttää. Laite asennettiin melko alas (n. 3 metrin korkeuteen meren pinnasta), jolloin se antaa hälytyksen, kun toimiva tutka saapuu noin 15 mpk:n etäisyydelle veneestä. Laitteen virrankulutus on minimaalinen, joten sitä voi pitää kulussa aina päällä.
Puhdetöinä suoritimme aiemmin aloitetun kannen tiikkiosien silikonisaumauksen loppuun. Öisistä sadekuuroista ei enää ole tullut mitään vuotoja Seilin sisälle. Noitareseptillä sekoitettu boorihappopitoinen herkku torakoille tekee omaa tehtäväänsä hitaasti mutta varmasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti