Purjetuuli oli mitätön ja aurinkoinen päivä helteinen. Kippari kokeili taas kalaonnea ja pieni dorado oli jälleen koukussa, toteutimme catch and release -periaatetta. Pariinkin otteeseen isot delfiiniparvet kävivät meitä moikkaamassa. Nyt meillä oli ehkä suurin huolenaihe, ettei niistä joku onneton tarttuisi meidän kalansyöttiin. Emme missään nimessä haluaisi delfiiniä saaliiksi, vaikka sillä saattaisi hellitä voitto s/y Spican ja Seilin välisessä kalakilpailussa.
Vapaana uivista ja valtavan uimatilan vaativista delfiineistä meille on herännyt mieleen delfinaariot. Miten ahtaaksi ja masentavaksi delfiinirukka mahtaakaan kokea delfinaarion elinympäristönä.
Pieni kilpikonna kellui Seilin vierestä Madeiran saaren lähestyessä. Roikkuvien pilvien saarelta alkoi pikkuhiljaa erottua yksityiskohtia esim. osittain meren päälle rakennettu lentokenttä, useat korkeat sillat, rinteisiin rakennetut talot, pengerretyt viljelysmaat, serpentiinitiet. Rahtiliikennettä tarvitaan, vaikka saari on monella tapaa omavarainen.
Funchalin marina osoittautui puheiden mukaisesti hyvin ahtaaksi. Siellä on tuskin kymmentä vieraspaikkaa. Marinatoimistosta meille luvattiin yhden tanskalaisveneen lähtevän pois ja meidän saavan sen paikan. Jouduimme kuitenkin ankkuriin odottelemaan. Cascaisissa uudelleen maalatut ankkuriketjun syvyysmerkinnät tulivat nyt hyvään tarpeeseen ja ankkurointi onnistui luontevasti.
Ankkurointi tarkoitti jollan käyttöönottoa. Jollan moottoria ei ole käytetty aikoihin eikä se tietenkään startannut kipparin voimavedoista ja -sanoista huolimatta. Airot olivat luotettava, mutta raskas tapa päästä maihin - vastatuulessa matkaa kun kertyi useampi sata metriä.
Ihailimme ensimmäisen illan Funchalin valoja myrskylyhdyn ja tuikkukynttilöiden valossa. Tanskalaiset eivät lähteneet, ennen kuin seuraavana iltapäivänä. Sitä ennen jollan moottorin tulpat oli vaihdettu ja olimme huristelleet ankkuripaikalta monta kertaa rantaan. Ankkurissa olossa on ihan oma tunnelmansa ja jollakansa auttaa kaveria pulassa, jos tarvetta on
2 kommenttia:
Heippa !
Toivottavasti olette tykänneet Madeiran pääsaaresta. Me silloin kierrettiin se melko tarkkaan kokonaan ja tykättiin kyllä ihan mielettömästi. Vaikka pikkuautolla mäkien jurnuttaminen pelkällä ykkösellä koettelikin aina välillä ;)
Mutta upeita maisemia ja ihania herkkuja !
-Anu
Ihan kateeksi kävi taas tuo teidän matkanne, varsinkin kun itse kukin juoksee oravanpyörässä ja yrittää löytää sen 25. tunnin vuorokauteen.
Tunnelmallisia iltoja sinne!
Voikaa hyvin!
t. pirkko ja jari
Lähetä kommentti